|
|||
![]() |
|||
Tsukulhi 07 julhchan malhkuyu’ noviembre jach’itin 1916 lakaputaulan El Tajín, laqachaqan Papantla, Veracruz, México. Xapai Alejandro Simbrón San Martín ali xanati Rosa Méndez Villanueva yu’uncha ixjapayan ixtajunta. Ixlapanaka xtatapatsani vainilla ali xtatapatsai lakakuxtu. Lakaputaulan Viejo Ojite ancha nilhi ixpai, ancha bachu’ maqalhqajnalhi, yaj lhita’ai ixmakani, bachu’ yaj xtalaktu’ui yu lapaknin. Tejkan laqaintsalhi 8 ixjach’itin lanilhi lamato’oyan Ceremonia Ritual de los Voladores. | |||
Lakat’uni ixjunta xlakpastaknan bayu kilhpatanin jantu xlaqmiti katalanilhi jats’oqnun ali katanaulhi jats’oqnuti, uksk’atsalhi tacha ixtamakai ixjamamo’onun lakapatamo’on, yu’uncha xtamalaninin “lakalapaka”, yucha jantu taun chibinti ixmalaqasi xliyuncha xtapalaqstisai, bataxtu xtamakai, xtalaqanaqmai, kun paxakan ali xtajuni pani kamaqch’ixlhi chiyuxi kun ixmaka’. Ba’sk’atsan majkanilhi talaqkis tam’onti lakaprimaria. | ![]() |
||
Tapanchun xt’ajun ni xapai Juan Simbrón jantu aqtaun kakauknilhi ixtapastak’ati ali ixputsuku xt’amachaqan. Oxi xlaqpux’oqya ixtapastak’ati ali xk’atsai yu xtamaqsk’ini xalapanaka maqati putaulanax, yucha xtajuni ixlamaqank’an yu kilhpatanin, yucha tejkan xt’ajun batacha isa’ali ixviolin yu xtapak’atani yu xtamaqxaxanan. Jantu paqlhu kalhitamo’olhi yu jasanti mapatsakan lakato’oyanti Ceremonia Ritual de Voladores, bajantu ixtaxtaqni lakatin ixjapayan, ex chuncha lanilhi alati jasanti yu pat’ininkan. | |||
Yaj xmaqamai ka’aqtaijulhi ixt’amachaqan, tabalhi aqtai tapatsai ixpalhistakna’, mach’alhkati, xalachimo’onu’ jalhistaknan ali xapu’aqtsulhi la’ixputaulan junkan El Tajín. | |||
Tejkan tapatsalhi ixpumap’ulanti putaulanax Totonacapan apalai tamaqxtaqnilhi lhitapatsa chinchilh jach’itin 1975, exnicha tamapaqa’ulhi xalachimo’onu’ Consejo Supremo Totonaca, mamaktalhi ixlhitapatsa tus tejkan nilhi, chuxi la’aqtaijun laksk’ilhi yu pumalaqap’aisnikalhi tachun putaulanax. | |||
Xapai Juan Simbrón Méndez, xakunsejujlana’ ixjunita Lakaconsejo Supremo Totonaco, tapanchun ixt’ajun xa’aqtaijunu’ ixjunita kilhpatanin xalapanaka Veracruz ali talaka’akchun lakataulanti, oxi lhitapatsa makalhi tejkan lakmap’ulalhi putaulanaxi totonaco; oxi tamato’oyai tachun putaulanax aqch’apata talaka’akchun América; xnajun bataun kalaqlaqts’inkalhi lapanaka, xnajun kato’oyanikalhi yu tapaxtoqni lapanaka ali kamispakalhi ixtapastak’ati ali ixputsukk’an lapanaka; ixlhinajun ch’antaun katabalhi yu totonacos ali ixlhinajun jantu katamaqats’anqalhi ixtapastak’atk’an ali ixputsukk’an kilhpatanin xalapanaka Veracruz. | |||
Lakach’itin paxtoqni taun milh najatsi sientu t’utu p’uxaun ali taun milh najatsi sientu t’at’i p’uxaun, tijuntayalhi talaka’akchun lakataulanti banajuncha ka’aqtaijulhi lapanaka, yucha xlakt’achibinin ai lachimo’onun ali bali’i lapanaka, tacha qaintaun xachibini’ yu xlaklha’an laj’ox chibinti tejkan kalaqmaqxtaqnikana’ la’aqtaijun yu kilhpatanin lapanaka. Jantu bali’i kabalhi tejkan balaicha xnilhi qainlhu xapu’aqtsulun ani Veracruz ali xapu’aqtsulun talaka’akchun putaulanax talaqkilalhi tajunilhi bayaj oxi ixt’ajun tapatsan, ex tamapaqa’ulhi Xalachimo’onu’ Pueblos Indígenas. 20 julhchan malhkuyu’ noviembre jach’itin 2009, exnicha tamapaqa’ulhi Xalachimo’onu’ Lakacomisión de Asuntos Indígenas del Consejo Político Estatal. | |||
Ixlachimo’on ni xapai Juan Simbrón yaj oxi ixjunita ni yaj maqati ix’aqch’apata, tachun yu la’aqtaijun maqxtaqnikalhi oxi lakmapatsakalhi ni laqpu’aqtaijukalhi tachun putaulanaxi. “Machaqan Jataulanti juntau tachun, jantu alin lapanaka yu apalai laj’ai katabalhi u yu apalai lakst’uni katabalhi”, yucha ixchibinti ixjunita kun yu lakpulajalhi lapanaka ali lachimo’onun. | |||
“Kun x’ayajnati ketsukuntik’an, jantu kun pat’alan jantu kun xatampulhi lach’apa, bakun lamanin uxamaktaun, kun tapastak’ati”; “lakat’un baxnabink’an kilhpatanin ali jantu kilhpatanin”; “ch’antaun katabalhi tachun lapanaka”; “kato’oyakalhi ali ka’achanikalhi chuxi yu alin lakamunujpa’”; “yu k’iu lhitsukui oxi xa’unikan”, alli “yu tapastak’ati ali putsuku lhit’ajun ta’an pu’aqtaji, jantu kalhitsukulhi ta’an putamaktai”, tacha ani chibinti ts’anqai yu xapai Juan Simbrón chuncha laknaulhi ali chuncha lakmakalhi tejkan ixt’ajun. Xtanajun lapanaka ta’an ixtalaqts’in: “anu’ minta xut’utu tukunu’”. | |||
11 julhchan malhkuyu’ noviembre jach’itin 2007, tamapaqa’ulhi xalachimo’onu’ Lakaconfederación Nacional de los Pueblos Étnicos Lakaparque Takilhsukut putaulan El Tajín, Papantla, Veracruz. | |||
8 julhchan malhkuyu' junio jachÕitin 2008, xapai Juan Simbrón masulhi yu Declaración de El Tajín Laqataqxto'ati Putaulan Veracruz, inchinu' lakajalhiki najunta yu laksk'in ali yu tamaqsk'ini kilhpatanin lapanaka tabilanalhi lakaputaulanax aqch'apata Veracruz. | |||
19 julhchan malhkuyu’ marzo jach’itin 2009, xapai Juan Simbrón laqa’ilhi milhpu’uti yu la’anta ixtaqa’uti. Inchinu’ milhpu’uti maqxtaqkan tamin jach’itin tacha lak’ulakanta lakaprograma Tesoros Veracruzanos Vivos, yu makmintachalhi la’ixpulak’ulan tat’ajun xalapanka UNESCO, maqxtaqnikalhi milhpu’uti bap’unaj aqtai lakmakai lhitapatsa ani México yu kapumispakalhi, kapulhistakkalhi ali kapumalaqap’aisnikalhi yu Patrimonio Cultural Inmaterial kun ix’aqtaijun lapanka yu –tacha malaqasi UNESCO- tajunita Tesoros Humanos Vivos: yu talhit’ajun ali tamispai oxi putsuku, ani lapanaka xlaqmiti ka’aqtaijukalhi ex chuncha katatailanilhi masunun ixtalanitk’an. | |||
Yu Cátedra Juan Simbrón taxtuchalhi lakalhitapatsa, ancha lhinaunkan xlaqmiti kalhistakkalhi chuxi talaniti, masukan putapatsa ali ixpumispaka yu kapulaqlo’oxikalhi Patrimonio Cultural Inmaterial ali kamalaqap’aisnikalhi ni kamasukalhi yu xlamaqan, k’us ixtapastak’ati ali ixputsuku ni Veracruz. | |||
Lakach’itin 1972 xapai Juan Simbrón pastaklhi ch’antaun kalakmakalhi yu Voladores, ex 1975 makalhi yu xpastak’a, ch’antaun tat’abalhi ali ta’aqtaijulhi yu Procuraduría de Asuntos Indígenas ali yu Instituto Nacional Indigenista, ex ma’ostaulhnilhi yu Unión de Danzantes ali Voladores. Yu lhitapatsa xtamakaputun lak’ulakalhi la’ixpalachimo’onk’an ta’an najunta “ix’aqanixtuka ali ixmalaqap’aisnika yu oxi putsuku ali ixmispaka yu ixlhilatk’an totonacos ali oxi putsuku katalhitsukulhi yu tamaqxaxanan”. Inchinu’ lhitapatsa ixlhistaka ali xmalaqap’aisnika taila’alhi lakach’itin, tus jach’itin 2009, tachun yu voladores uksts’uni machaqan, machaqan Veracruz, machaqan jataulanti ali ta’akchun lakamunujpa’, lakalakchibin, laqatalhqaunti lakmato’oyalhi yu UNESCO ixtachunk’an tacha Patrimonio Cultural Inmaterial laqmapaqa’ukalhi tacha “Ceremonia Ritual de Voladores”. | |||
Malhkuyu’ diciembre jach’itin 2011, laqamispakalhi ixlhitapatsa ta’an laq’aqtaijulhi ali laqmalaqap’aisnilhi tachun kilhpatanin xalapanaka putaulan Jataulanti, Lakacongreso de Veracruz, exnicha xapai Juan Simbrón laqa’ilhi milhpu’uti ali jalhiki Adolfo Ruiz Cortines. | |||
04 julhchan malhuyu’ noviembre jach’itin 2012, alaqataun tu’uchun tapasalhi yu ts’alaj lakmapastak’ai ali lakmasuni tachun xalapanaka totonacos ali alaticha putaulanax: putaulan París, Francia, xtalakaban ni totonacos, naunkalhi yu UNESCO kalaqamispalhi yu Centro de las Artes Indígenas ba’oxi lakmakai lhitapatsa tacha kapulhistakkalhi Patrimonio Cultural Inmaterial de la Humanidad. Chuncha balhi tacha ixlakpastaknan xapai Juan Simbrón Méndez tejkan xnajun jantu katats’anqalhi ni kamasukalhi ali kato’oyakalhi xtapastak’atk’an totonacos; ani lhitapatsa talaka’akchun pulaqlo’oxikalhi yu Totonacapan, ani lhitapatsa xlaqmiti kamispakalhi licha laqlo’oxiputunkan alati putaulanax. Alin laqataun patamo’on ta’an masukan tachun xtapastak’atk’an xputsukk’an yu totonacos ali masukan kalanikalhi oxi chibinti masukan bachu’ la’aqtaijun. | |||
Xapai Juan Simbrón Méndez nilhi 23 julhchan malhuyu’ febrero jach’itin 2015. Nilhi astan ka’aqtainilhi xk’atan Cumbre Tajín, ancha bachu’ tapatsalhi tapasata laqakau jach’itin tacha ai xa’aqtaijunu’. | |||