|
|||
![]() |
|||
Oneski tonalli 07 metztli noviembre ipan xiwitl 1916 itech altepemayotl El Tajín, tlen powi itech altepetl Papantla, Veracruz, México. Itahwan okatkah Alejandro Simbrón San Martín wan isiwatzin Rosa Méndez Villanueva. Omoskalti iwan ichanehkawan tlen otekipaniwayah ika tlilxochitl wan omiltokayah. Altepemayotl Viejo Ojite okittak ihkuak oixpoliwik itahtzin wan oiknotik. ilkawalistli wan inchiwalis pinomeh ipan omokahkahkeh. Keman okipixki chikueyi xiwitl okahxili kenin mochiwa Ceremonia Ritual de los Voladores. | |||
Keman omoskalti okiyehyekoh tehwan keh timasewaltin amo okualtiskiaya se kahxilis se kipowas se amoxtli noso se tlahkuilos, itemachtihkawan okitlahyowiltihkeh keman okittitiayah itlah wan san otlapowayah ika “castilla”, inin tlahtolli amo okixmatiaya wan ik inon okixtlaxkalowayah, okipachiliayah ika tlakotl, ika borrador wan noihki okimamaltiayah tetl itech imawan ma kimahkokto. San ken owelitik okitlami quinto grado itech primaria. | ![]() |
||
Tlen okachi okichi itech inemilis Don Juan Simbrón, yeh nochipa okittak itoltekayo. Inin tlakatl ika itlayehyekol okihto itlayehyel wan tlen okinekiayah masewalaltepemeh, yeh okimatiaya tlen iaxka masewalaltepemeh: yeh okitzotzonaya violín pampa omochiwaya miak mihtotitlistli. Noso amo okikawilihkeh ichanehkawan okachi ma momachti ipan teotlatzatzonaltin tlen powih itech Ceremonia Ritual de Voladores, amo wehkika inon okichi, wan okahxili ok seki mihtotilistli. | |||
Noso melahka otlapalewiaya itech ialtepe keman owaltekipano, amo owehkawik okitlalihkeh keh topile, comandante wan keh agente municipal itech altepetl El Tajín. | |||
Nochi itekipanol tlen okichi ipampa altepemeh tlen kateh itech Totonakapan okachi omoweytili itech xiwitl 1975, itech inin xiwitl okitlalihkeh ken presidente del Consejo Supremo Totonaca, inin tekitl okipixki san kampa owalmomikili, ika inin tekitl otekipano pampa okitemo miak tlapalewilistli tlen ika okiyolchikah ialtepe. | |||
Juan Simbrón Méndez, otlayakanaya itech Consejo Supremo Totonaco, itech nochi inemilis otekipano ipampa masewalaltepemeh tlen powih Veracruz wan nochi totlalnan, yehwatzin melahka otekipano pampa kixitinis totonakotlahtolli, omixmattoya keh se weyi masewaltlayakanki itech America; otekipano pampa amo ma yeto chichikoittalistli, otekipano pampa tlen sehsen tlakah intech powi wan imelahkayotilis wan nochi tlen kittasnekih itech masewaltoltekayotl, noihki otekipano pampa ialtepe totonaka wan ipan otlachiaya tlatlamantli tlachihchiwalistli tlen kipiah masewalaltepemeh tlen powih Veracruz. | |||
Kana itech kawitl 1970 wan 1980, ika okseki palewilistli onenki itech nochi tlalnantli kampa otlapalewihtinenki, yeh otlahtowaya ipampa masewalaltepemeh inawak tekiwhkameh, yeh okimilliaya tlen tlapalewilistli okatka pampa mopalewiskeh masewalaltepemeh, ik inon miak tlayakankeh itech Veracruz wan itech tlalnantli okitlatekitihkeh seki tekitl, wan okitlalihkeh keh Presidente de los Pueblos Indígenas. Ipan tonalli 20 metztli noviembre xiwitl 2009, okitekimakakeh kemih Presidente de la Comisión de Asuntos Indígenas del Consejo Político Estatal. | |||
Wel kualli itlayehyekolis Don Juan Simbrón, wan nochi tlapalewilistli tlen okitemakaya nochipa, okimatiaya kanin omokawaya tlen ika otlapalewiaya itech altepemeh. “Nochtin timexikah, amo yeskeh se noso ome tlamantli mexikahtlakameh”, ika inin tlahtolli okintlanki masewaltin iwan tekiwahkameh. | |||
“Ma se mopalewi ika tlayehyekolli, wan amo ika tepostlatoponilli nion amo ika yaowewetl, yeh ika pantli ika ikniyotl wan ika tlalnamikilistli” “Tlaltikpaktli iaxka masewaltin iwan akinmeh amo masewaltin”; “ma yeto sepanittalistli intech nochi tlakameh iwan siwameh”, “Mawisotl wan tlasohtlalistli itech nochi tlayelislti”; “Kuawitl tlen kipia kuahkualli tlakilotl”, wan “Toltekayotl kipia ipewalis yeh amo kipia itlamilis”, inon tlayehyekolistli kipolowa axkan tlaltikpaktli wan achto Don Juan Simbrón okihtohtewak wan okichihtewak itech inemilis. Wan ik inon keman oyahka itech ok seki tlalnankotonaltin wan ihkuak okittayah okihtowayah: “Ompa witz istaktototl” | |||
Ipan 11 tonalli metztli noviembre xiwitl 2007, okitekimaktihkeh kemi presidente de la Confederación Nacional de los Pueblos Étnicos itech Parque Takilhsukut itech altepetl El Tajín, Papantla, Veracruz. | |||
Ipan 8 tonalli metztli junio xiwitl 2008, Don Juan Simbrón, okitixpanti itech Tlanawatilchihkan tlen powi Veracruz amatl tlen okitokayoti Declaración de El Tajín, amatl kanin kixpantia tlen okinekiayah wan tlen okimpolowaya itech altepemeh iwan masewalaltepemeh itech tlalnankotonalli. | |||
Ipan 19 tonalli metztli marzo xiwitl 2009, Don Juan Simbrón okimaktihkeh koskatl tlen ihkuakoni kiwika itoka. Inin tlatliokolilli kitemakah nochi xiwitl itech se tlapalewilli tlen itoka Tesoros Veracruzanos Vivos, tlen inehnex tlapalewilli tesoros humanos vivos tlen kipia UNESCO, noso yeh okipewalti tekitl pampa kintlakittaskeh, kinyolitiskeh wan kinyolchikawaskeh nochi tlen kitokayotiah Patrimonio Cultural Inmaterial iwan ok seki masewaltin –tlen kihtowa UNESCO- inon kuahkualli itlapixyo masewaltin: Tlen kipiah wan kichiwah miak tlatlamantli tlachiwalistli, tlen moneki se kinyolewas ma mochikawili wan ma mixmati intlamatilis. | |||
Itech inin tlapalewilistli oneski Cátedra Juan Simbrón, pampa kimalwiskeh nochi tlamatilistli, tlatlamantli tlachiwalistli wan kenin mochiwah pampa moyektlalis Patrimonio Cultural Inmaterial, pampa momalwis wan moxitinis nochi tlen otlamochihtiwalah, itlachiwalis iwan itoltekayo Veracruz. | |||
Itech xiwtl 1972 Don Juan Simbrón omoyehyeko pampa kinyeknechikos Voladores, wan inon owalmochiwato itech xiwitl 1975, keman okipalewihkeh Procuraduría de Asuntos Indígenas wan Instituto Nacional Indigenista omochih Unión de Danzantes y Voladores. Yehwan okinekiayah “kimalwihtoskeh wan kiyolchikawaskeh tlatlamantli tlachiwalistli wan ma kitlakittakan tlen kichiwah totonakah wan okinekiayah okachi kualli oyetoskiayah akinmeh mihtotiah”. Wan miak tekitl okichihtiah tlen okiyolchikah nochi tlen okichihtiwalaya, san kampa itech xiwitl 2009 nochtin tlen kimilliah voladores tlen okatkah itech altepemeh, itech tlalnankotonaltin, ipan totlalnan wan ok seki miak okitlahtlanilihkeh UNESCO, omixmatiko kemi Patrimonio Cultural Inmaterial iwan ayakmo “Ceremonia Ritual de Voladores”. | |||
Itech metztli diciembre xiwitl 2011, okitlakittakeh itekiyo kampa okimpalewi masewalaltepemeh tlen kateh México, ika se weyi ilwitilistli itech Tlanawatihchihkan tlen powi Veracruz, Don Juan Simbrón okimaktilihkeh koskatl wan se amatetlakitalistli tlen itoka Adolfo Ruiz Cortines. | |||
Itech 04 tonalli metztli noviembre xiwitl 2012, omochih ok se ilwitilistli kanin okiyekittakeh tlen kualli tekitl kipia altepetl totonaka wan ok seki tlatlamantli toltekayotl: ompa Paris, Francia, kanin imixpan seki totonaka, UNESCO okimawisittak Centro de las Artes Indígenas ipampa nochi kuahkualil tekitl tlen moneki momalwis kemi Patrimonio Cultural Inmaterial de la Humanidad. Inin itlayehyekolis tlen okipiaya Don Juan Simbrón Méndez, pampa moyolchikawas toltekayotl tlen powi intech totonakah; tlamatilislti pampa iyolilis Totonacapan, inin tekitl moneki se kittas wan ika se kinyolchikawas masewalaltepemeh. Inin omokuepki se tlamachtilistli tlen kixpantia patrimonio inmaterial tlen powi itech totonakapan wan ompa kimittitiah nochtin ma se motlapowi wan ma se mopalewi. | |||
Itech 23 tonalli metztli febrero xiwitl 2015, omomikili Don Juan Simbrón Méndez. Achto omochiwaskiaya Cumbre Tajín, itech inin ilwitl otekipano kanah mahtlaktli xiwitl noso okachi ok tepitzin. | |||